9. Masa, Tina ja Furugård
Furugårdian pihapiiriä syksyllä 2017. Kuva P. Vairimaa
Masan ja Tinan tilat sijaitsivat nykyisen Suomelanpolun molemmin puolin Masalan vanhassa kyläkeskuksessa.
Masan tilasta on vähäisiä arkistotietoja, joiden perusteella Staffan Henriksson omisti tilan 1540-luvulta lähtien. 1600-luvulta alkaen tila kuului Espoon kartanon alaisuuteen ja Gustaf Hornin ostorälssiin. Vuosisadan lopun nälkävuosien jälkeen tila on mainittu autioluettelossa rutiköyhänä. 1700-ja 1800-luvuilla omistajina on mainittu useita eri henkilöitä ja maatilan viimeinen omistaja oli Karl Anders.
Tämän jälkeen Masa toimi 1860 - 1890 -luvuilla pitäjän käräjäpaikkana, ja tuli tämän vuoksi tunnetuksi koko pitäjässä. Käräjätoiminnan vuoksi tilalle rakennettiin useita taloja, joihin voitiin majoittaa käräjöinnin eri osapuolia kuten tuomareita, lautamiehiä ja vankeja. Asuntoja vuokrattiin myös kaupunkilaisille kesävieraille.
1900-luvun alussa tehtailija Edvard Wilcken perusti Masan tilan paikalle Furugårdin. Hän aloitti hyvien liikenneyhteyksien vauhdittamana paikalla kauppapuutarhan pidon.
Vuonna 1916 Carin ja Ivar Wasastjerna ostivat Masan. He rakennuttivat Vitträsk-järven rannalle huvilan ja pellolle järven eteläpuolelle maatilakeskuksen.
Vuonna 1964 Masalan keskuksessa oleva alue siirtyi kunnan omistukseen, ja myöhemmin osa siitä siirtyi kirkon omistukseen. Pihapiirissä on säilynyt yksi 1800-luvun sekä kolme muuta 1900-luvun asuinrakennusta.
Tinan tilasta on tietoja 1500-luvun puolivälistä alkaen. Omistajina mainitaan Simon Larsson, Tomas Mattson, Simon Bertilsson, Erik Tomasson ja Per Tomasson. Ajoittain tila oli autiona ja tyhjillään.
Tina kuten myös viereiset Bjöns ja Masa kuuluivat 1630-luvulta alkaen Espoon kartanon alaisuuteen maksamalla kartanolle veroja. Tinan tilalla asui tällöin Ruotsin sotalaivaston palveluksessa olleita laivamiehiä. Tila kuului myös myöhemmin armeijan jalkaväelle ja toimi Ingvalsbyn tilan augmenttina eli aputilana.
Isonvihan aikaan Tinan omisti sotilas Johan Tomasson Bonde, joka luovutti tilan vuonna 1723 nimismies Johan Stenmanille. Stenman oli ottanut sukunimensä Espoon Kivenlahden, Stensvikin paikannimen mukaan koska hänen sukunsa oli sieltä kotoisin. Tinassa asui tällöin myös pyöveli ja pitäjän apupappi Gabriel Lagus.
Vuonna 1860 usean eri omistajan jälkeen Tina yhdistettiin Sundsbergin kartanoon.
Tinan päärakennuksesta muodostettiin 1910-luvulla Kyrkslätts hembygdsföreningille museo. Gammel-Tinan museo toimi vuoteen 1944 asti ja vuokrakauden jälkeen rakennus on purettu pois.
Tinan entisen tilan alue on nykyään metsittynyt ja käyttämätön.